Juu, ei me tandemina menty. Vaan oli molemmat koirat treenaamassa. Siellä meni mölliMolly ihan pro:na muiden seassa... Tosin vauhti oli hieman toinen kun esim. siskolikalla, mut hyvin se selvitti kaikki kuviot mitkä jo enemmän treenanneetkin koirat.

Peetu oli taas ihanainen itsensä paitsi että meidän murheenkryyniksi (siis koko ryhmän ehkä) muodostui tiukka mutka, jossa koiran olis pitäny vähän enemmän irrota. Ei irronnu! Täti ohjas väärällä kädellä hela tiden ja rintamasuunta oli väärä ni sinnehän se koira sitte meni eli ohi. Saatiin se lopulta menemään mut ei missään vaiheessa sillai oikee sujuvasti, harjotellaan lisää. Siis probleema tossa oli ku mun liike pysähtyi ja se ei Peetulle sovi, eli mun pitäis pystyä liikkua koko ajan, yeah right!! Jos on sellanen kärpäsenkakan kokonen kohta ja seuraava este heti vieressä, ni ei pysty!! Tai sit jos liikkuis, olis sen seuraavan hypyn edessä ja mistäs se rekku sit hyppäis, hä??? ;) Ja sitte tuli prinseesavaihde hetkellisesti... Lopuksi tehtiin vielä sellanen rallirata ja Peetu oli sitä mieltä että koulutetaan vähän tota muijaa... Oli kaksi hyppyä vinolla linjalla oikealle ja sen jälkeen vinosti vasemmalle pussi, kaikki siis suoralla linjalla periaatteessa mutta ei linjalla toisiinsa nähden... (Kuka ymmärsi???) Toka hyppy ei meinannu millään sujua ja tuli jo koiralle hetkellinen "korvat luimuun, häntä alas ja mökötän ilme", mikä ei vielä puol vuotta sitten tiennyt mitään hyvää.. Mut jotenkin se kokos ittensä ja suoritti radan loppuun ja vielä ihan törkeetä tappijalka kiitoa!!! :D

Molly, hmm, outo Molly! Ihan kun se olis taas salaa opiskellu... Tuli muutamia estemissauksia, mikä johtui mun ohjauksesta, mutta ihan kun ei alkeiskoiraa oikein ohjaiskaan.. Se on jotenkin niin kärryillä olevan oloinen vai voiko se sitten vaan johtua siitä, että kerrankin minä olen kärryillä??? :O Vauhtia ei ole läheskään niin paljon kun siskolla, mutta ei vielä tässä vaiheessa tarvikaan. Ja epäilen ettei siitä ikinä yhtä nopea tuukaan kun siskostaan, who knows. Voinhan olla tietty väärässä. Mutta tästä jatketaan. Nii ja nää oli oikeestaan Mollyn ekat oikeet agiharkat, eli pääs osallistumaan jokaiselle radalle eikä vaan pikaisesti jotain muutamia esteitä. Mutta näytti, että koira tykkäs, hyvä!! Ja Katille taas suuren suuri kiitos hyvistä treeneistä!! 

Jäi taas kamalan hyvä mieli, molemmat koirat teki hienosti hommia! Tosin mun tarvis nyt saada se flexitrack mutta kun en osaa!!! Yritin jo kerran mut en onnistunu.. (Kati, voisit sä olla mun flexitrack-tukihenkilö??? Lupaan olla ahkera assari ens talvena... ;) )