Oltiin eilen Peetun kanssa naapuriseuran järjestämissä kisoissa juoksemassa kaksi rataa. Ensi alkuun meinasin jättää kokonaan ilmoittamatta, koska kisat piti olla pienessä maneesissa joka pienuuden lisäksi on myös aika pimeä eli ihan kaikista mahdollisin horrorpaikka Peetulle. Mutta järjestävä seura oli vaihtanut kisapaikaksi tennishallin, joten laitoin ilmot menemään viime hetkellä. Tosin tällainenkin halli olisi Peetulle uusi kokemus, mutta syksyllä siellä olin katsomassa kisoja ja se oli kovin valoisa ja radalla oli "väljää". Nyt vielä olivat järjestäneet radan niin, että hallissa oli huomattavasti enemmän tilaa odotella.

Lappeenrannan paniikista viisastuneena ja uudenlaisen tilan huomioon ottaen pakattiin Peetun kanssa kimpsut ja kampsut hyvissä ajoin aamulla ja suunnattiin kisapaikalle. Oltiinkin paria tuntia ennen paikalla, tehtiin hyvä lenkki ennen halliin menoa. Ensimmäinen jännitysmomentti emännälle tuli kun halliin pitää kulkea melko ahtaasta pyöröovesta. Nappasin Peetun syliin ekalla kerralla kun mentiin sisään, mutta prinsessa ei ollut karusellista moksiskaan. Mukana oli erityisnameja (keitettyä maksaa) ja niin alkoi operaatio Peetun kipsin purkaminen. Siellä huhhailtiin ja leikittiin ja syötiin nameja ja Peetu bongaili myös tuttuja ihmisiä joiden syliin pyrki ottamaan rapsutuksia vastaan. Hyvältä näytti, koira reipastui hetki hetkeltä.

Tuomarina meillä oli Hannele Lummeranta. Ja ensimmäisenä oli vuorossa hyppyrata. Rata oli melko suoraviivainen eli aivan huippusopiva meille saada Peetun kone käyntiin. Mutta ihanneaika... Muutaman kerran koko tätilauma tuomarinpuhuttelussa nielaisi tyhjää kun arvoisa rva Tuomari ilmoitti ihanneajan olevan 32s. Tokaisi vaan: "No, saatte mennä nyt tosi kovaa..." Peetu aloitti omaan tyyliinsä pari ekaa estettä hieman himmaillen, mutta sen jälkeen oli hieno baana suoraan edessä ja minä pinkaisin vauhtiin ja ajattelin että kyllä se koira perässä tulee ja tulikin. Ei tietoakaan minkään valtakunnan pantsasta ja se suorastaan kiisi!!! Pari ohjaajan mokaa radalla oli, meinasin mm. juosta putkea päin..  Maalin ratavirheittä ja vain parin sekunnin yliajalla, jes!!! Pikkasen oli hyvä mieli ja riemun kiljahduksia kuului katsomosta treenikavereiltakin. Katja kuvasi radan joka löytyy täältä. Nii ja sijoituttiin muutes 3.

Tokarata oli agirata jossa oli pikkasen enemmän jo tekemistä. Mutta Peetun hyvä pössis jatkui!!!! Se mm. karkasi kepeiltä ja otti ylimääräisiä esteitä radan aikana. En paljon ruvennu sitä korjailemaan, koska tyyppi paineli niin intona. Rata täällä. Jaanalle kiitos kuvaamisesta! Videolta katsottuna radalla on paljon mun ohjausvirheitä mistä johtuen pitkiä kaarteita jne. Mutta tän kisan tarkoitus oli vaan saada Peetulta kipsiä vähän vieraissa halleissa murrettua ja siinä onnistuttiin kyllä 110%!!! 

Nyt jopa keinukin oli huomattavasti nopeampi kuin Lappeessa. Mutta treeniä keppien ja keinun osalta vielä rutkasti tiedossa. Mutta kyllä sitä voi ihminen olla pienestä iloinen.

Ollaan me oltu aikas aktiivisia viime aikoina muutenki, on vaan tää päivitys tänne ollu vähän jäissä aikapulan takia. Viikko sitte oli myös Tuijan treeni ja silloin oli aiheena kontaktit. Saatiin hyviä neuvoja keinun nopeuttamiseksi, joita nyt aletaan toteuttaa. Treeni meni silloin myös hienosti ja jopa Tuija kehaisi Peetua.   Nyt sitten katsotaan ehditäänkö enää hallikisoissa käydä enne ulkokisojen alkamista. Ensi viikolla tulee Mirka huoltamaan koirat ja sitten lähteekin täti road tripille ja on viikon poissa kuvioista. Mutta treenit jatkukoon!