Niin se vaan kesä koitti, suvivirret raikui lauantaiaamuna ja niin alkoi sen myötä myös kavioeläinten laidunkausi. Tosin, eräillä nimeltä mainitsemattomilla poneilla se on omatoimisesti alkanut jo muutama viikko sitten...  Ne on näppäriä noi shetlanninponit, vähän kun alkoi vihertää niin poni otti ja joka ikinen aamupäivä kömpi pois putkitarhasta ja laidunsi ympäri pihamaata.. Eipä sitä oikein toimittanut sinne aina takaisinkaan laittaa kun se löysi hetkessä tiensä taas vihreämmille apajille.. Mutta loppulauma pääsi laitumeen lauantaina ja poni siinä mukana "joutui" myös aitojen sisäpuolelle. Ja sekös sitä silminnähden otti päähän...  

Vasemmalta lukien: lauman piällikkö ja pääpiru, kaikkien komentaja Elsa, tyttären tytär Alma, joka puolestaan yrittää kasvattaa auktoriteettiaan laumassa.. Tällä hetkellä hyvä yritelmä luimistella ponille. Nuoriso-osaston edustaja Härski, hieman blondi... Ja viimeisenä oikealla suurta vapauden riiston tuskaa tunteva Poni.

Toivottavasti Elsasta polvi paranee...

Ikäeroa näillä reilut 22 vuotta!!!  Tänä keväänä Elsa on harmaantunut lisää, mutta kavio nousee edelleen yhtä kevyesti, niin hyvässä kuin pahassa...

Samalla kun ilmoille päästettiin suvivirsi muutti Tappien residenssiin kesä-Esa:

Aivan oikein, Ässä the Man! Ässän emäntä perheineen lensi Epsanjan lämpöön ja aito epsanjalainen tuli meille hoitoon. Mollyn suureksi tyrmistykseksi ensimmäisenä iltana Ässä jäi kun jäikin meille nukkumaan. Lauantai menikin sitten periaatteellisen murrauksen parissa, jos Ässä liikuskeli turhan lähellä Hänen yrmeyttään...  Ässällä ei ollut pienintäkään ongelmaa solahtaa Tappilauman jatkoksi, ihan kuin se olisi asunut täällä aina. Hän on kovin otettu, joka kerta (eli siis vähintään kahdesti päivässä) kun pääsee jonnekin mukaan. Tallilla ollaan oltu joka päivä ja sieltä löytyy kaikkea mukavaa puuhaa. Aluksi voi esimerkiks yrittää vokotella naisia:

Jos naiset ei lämpene, voi siirtyä miehekkäästi pilkkomaan puita...

Ja kun kaikki miehekkäät työt on tehty, voi alkaa etsiä ihan Ässää varten (hänen omasta mielestään) tallille jätettyjä kaikkia siistejä leluja... (Kuten esim. Zorron patukka)

Rankinta vaan on kun ne ei ajatuksen voimalla liiku...

Tänään kävin vetämässä agitreenit ja koko lauma oli mukana, kun lenkkeiltiin ennen vetovuoroa. Peetu sai mennä koekaniinina suunnittelemani harkan ja se oli kovin intona! Tosin jostain kummallisesta arviointivirheestä se tippui puomilta. En tiedä mitä kävi kun juoksin aavistuksen edellä, mutta sieltä se mätkähti ylhäältä alas..  Mitään sille ei käynyt ja samantien otettiin puomi uusiksi ja ihan yhtä kovaa meni kun edellisellä kerralla. Kun olin treenit vetänyt pääsi Ässä ulos jaloittelemaan ja voi että se oli otettu. Tehtiin ihan pienesti tokokuviokelluntoja. Pari pienen pientä seuraamispätkää ja into oli suunnaton. (Kati, älä pelästy, en treenaa enkä rääkkää sun koiraa!!!! ) Tällä kokoonpanolla mennään ensi viikon lopulle asti. Tarinoita tulee ehkä viikon aikana lisää, katotaan mitä nää keksii!