Tänään oli luvassa tämän vuoden viimeiset viralliset kisastartit Ricon kanssa. Kisat järjesti naapuriseura ihan tuhannen uudessa hallissaan. Vielä se oli vähän kesken, mutta niin hieno! Tilaa ja valoa oli. Toivottavasti saadaan kisoja sinne vaikka joka kuukausi...

Niin, ne meidän radat. Tuomarina oli Hannele Lummeranta. Joskus oon Peetun kanssa hänen radoillaan juossut ja muistin ne kovin suoraviivaisiksi, mutta tiukoilla ihanneajoilla. Näin oli tänäänkin. Oikeasti ihan hirveästi toiveita nollaradoista ei ollut, sillä Rico on kolmet viimeiset treenit vaan louskuttanu mulle ja keränny kierroksia ja ollu suorastaan rasittava. Muutaman kerran ollaan pidetty treeneissä jopa partapuhutteluja. Ja tämän päivän agirata oli vielä varustettu mukavalla loppukillerillä, toka vikalta hypyltä suoraan putken suu edessä, mutta vika hyppy 90 astetta oikealla... Lähdin toteuttamaan viime Sannan treeneissä saatua vinkkiä, käskytän ainoastaan putket ja kontaktit. Tämä syystä siitä että kun mulla kierrokset nousee ja alan hätäisesti käskyttämään reagoi Rico siihen ja alkaa louskuttamaan mulle ja sen jälkeen se on yhtä kilpahuutoa. Sekä radan kävelyssä päätin olla pysäyttämättä kontaktit tällä erää, sillä muuten olis nolla ehkä jääny saavuttamatta. Sen verran tiukka aika radalla oli. Rico oli kun ihmisen mieli, lopussa (mikä ei videolla näy) se oli jo bongannu putken mutta jotenkin se vielä kuuli mun käskyt tulla oikealle reitille takaisin. Ja siinä se oli nollarata, luokkavoitto ja se kauan kaivattu serti taskussa.  Muutama pieni "pelastus" radalla oli eli mulle se serti ei kuitenkaan tullu sujuvimmalla mahdollisella radalla, mutta tuli tavoite kuitenkin täytettyä ja nostettua belgikoila kakkosiin.

Kakkoset aloitettiin sitten heti hyppärillä. Olikin jo Siimeksen Pertti sitten tehtaillut kuvioita radalle, mutta Rico oli aivan sairaan hyvä viedä, edelleen ihmisen mieli. Ainut hassi tapahtui 6 hypyllä kun heitin Ricon hypylle ja heitin sen ihan liian voimallisesti ja kiltti koira kiersi koko esteen. Muuten ihan sairaan hyvä rata! Molemmat radat löytyy täältä. Siltasen Jaana kuvasi meidän hyppärin myös, josta näkyy ihan hirveän hyvin mun ohjausvirhe, kattokaapa. Kiitti Jaana!

Mutta jes, tavoite on saavutettu! Rico on kakkosissa ja nyt voidaan taas treenata ihan rauhassa. Ja kisata, kun kisoja taas tulee. Ihan kauhian paljon kiitos Tuulalle kun saan juosta Ricon kanssa ja kaikille treenikamuille ja agsa tutuille, kuului agiradan maalissa ihan hurjat huudot katsomosta, kun paremmassakin urheilutapahtumassa...  Hauskaa tuo agiteeraus kun kaikki on niin mukana ja kannustaa toisia, tulee hyvä mieli!

Ainii ja sitte se palkintopalli(naama) pällistely.. (Kiitos Jaana)