Juu, ollaan me treenailtu ihan reippain mielin viikonlopusta asti, mutta se on se lorvikatarri tässä mun noin nelisormijärjestelmässä...

Sunnuntai-iltana oltiin Peetun kanssa taas ageilemassa ja voih! Hän on niin pätevä.. Meillä oli ansatreenit. Eka rata oli suhteellisen iisi, (sori ratoja en nyt jaksanu väsätä eli tulee ylimalkanen selostus..) aika pitkiä esteiden välejä jossa hämyesteitä välissä ja kepit oli myös. Taas Emma oli keppien päässä palkaamassa, ja Peetuhan pujottelee kunhan minä en kiristä loppua kohti liikaa tahtia. Kyllä se ne vielä oppii!! Ja mentiin kyllä väärältäkin puolelta, tai siis minä väärällä puolella..

Toinen rata olikin jo huomattavasti vaikeampi.. Emma sanoikin: "Katotaa kuin solmussa te ootte.." Hmmm, ei oltu kovin solmussa. Toki pahoja paikkoja oli missä Peetu meni väärälle esteelle, mutta korjasin ohjausta ja kas taas koira tuli sinne minne piti. Radat ei ollu pitkiä, alle 10 estettä, mutta hommaa oli sitäkin enemmän. Mutta Peetu, voi Peetu, se on niin syttyny nyt lajille, että se kestää toistoa hienosti ja viilettää, vaikka kielikin alkaa juostessa suunnilleen laahata maata.. Mutta on sen koko olemus muuttunut ihan noin yleisesti ottaen myös, se on paljon rohkeampi ja varmempi noin niinku tavallisessa elämässäkin, lenkeillä jne. Kivaa!! Tosin silti mun täytyy muistaa antaa sille aikaa, koska aina aika ajoin uudessa treenitilanteessa tulee pieni pantsa.

No, maanantai-iltana oltiin sitten Mollyn kanssa tokoilemassa ja hän oli kuin pieni partiolainen konsanaan. Tein hieman aluksi seuraamista ja Molly oli oikein ponnekas. Tein myös liikkeestä seisomista, jossa aloitin taas melko helpolla. Mollylle käsky ja kun oli seis (minä vieressä) palkka, uusi käsky, otin askeleen eteen ja palkkaa kun pysyi. Jatketaan näitä jättöjä vielä, ne on vähän uinunu ruususen unta. Seuraavaksi muistuteltiin kaukoja noin askeleen matkalla koirasta. Ja pieni partiolainen oli edelleen paikalla, ennakoi käskyjä ja tarjoili jopa tassuakin aina välissä...  Mutta siis minulla rauhalliset käsky ja liikkeet. Kun istui niin useampi palkka istumisen aikana, samoin maassa. Toimi oikeinkin kivasti kun jaksoi odottaa käskyjä eikä tarjoillut mitä sattuu. Lopuksi otettiin vielä ruutua. Ja nyt täytyykin ottaa Mollyn kanssa seuraava askel tämän opettelussa. Lähtee kyllä ihan kivasti ruutuun kun minä lähden perässä, mutta kun en lähtenytkään ni jäi odottamaan mua just sen näkösenä että "Tuu nyt, tää on sunkin liike, sun kuuluu juosta kanssa.." Sitten otettiin ihan läheltä lähetyksiä ja Molly ymmärtää kyllä mennä ruutuun ja koskea targetia (hiirtä) mutta aina aluksi jäi vähän kyselemään kun en seurannutkaan perässä. Kovalla kannustuksella menee ruutuun, jatketaan tästä. Eiköhän se tuu sieltä. Mutta vaikka meillä ei tän tokoilun suhteen ihmeempiä tavoitteita oo niin Mollyn kanssa on silti hauska treenailla kun se on innokas. Kotoa lähteissäkin kun sanoin Peetulle että se jää kotiin, niin sen että ulko-oven sain auki juoksi Molly häntä suorana kinosten yli autolle odottamaan kun oli hänen vuoro lähteä mukaan. Hassu koira...