Huimin harppauksin on urhea pieni eskarilainen edistynyt tällä viikolla.  Tiistaina oltiin ekaa kertaa maneesissa selästä käsin. Alkuun pari kierrosta narun päässä ja sitten mentiinkin jo ihan itsekseen käyntiä ja ravia kahden muun hevosen seassa. Eilen oltiin taas maneesissa, tällä kertaa yksin. 

Härski on ollut yksi fiksuimmista nuorista, minkä ratsutuksessa olen ollut mukana. Ellei fiksuin... Se on koko ajan ollut täysillä hommassa mukana, missään vaiheessa ei ole tarvinut pakottaa tai miettiä pystyykö se suoriutumaan sille annetuista "tehtävistä".

Nyt alkaa Härskin boot camp olla lopuillaan ja viikonloppuna se pääsee takaisin kotiin. Siitä jatketaan mihin nyt jäätiin, eli maasta-ajoa ja selässä istumista on luvassa vielä hetken aikaa. Sen jälkeen onkin aika suunnata tohtorin pakeille ja poistaa nopeasti puhjenneet sudenhampaat, jotta ne ei ala vaivaamaan. Siinä tulee sopivasti pieni lomanen pojalle, jotta saa rauhassa haudutella oppimiaan asioita. Nyt jään jännityksellä odottamaan alkaako jonkun sortin murkkuikää pukkaamaan, sillä Ronjalle se tuli 2-3vuotis talvena. Nähtäväksi jää, tosin Härski on kyllä luonteeltaan täysin erilainen eli välttämättä ei tapahdu mitään. Tosin fyysistä kasvua saisi tapahtua vielä tämän talven aikana. Syksyllä "venähti" jalkojen nivelet joten toivon, että loppukroppa tulee perässä.

Tältä erää Härski boot camp kiittää ja kuittaa - over and out!