Eli nyt sitten tuhti kisarapsa tiedossa. Aloitetaan viikon takaa. Viime sunnuntaina 3.7. startattiin kohti Mikkeliä. Mukana matkassa oli turistoimassa Molly sekä Kati ja tuleva kisatykki Paso. Hellettä oli lähestulkoon 30 astetta, treeniä minimaalisesti viimeisen 2 kk:n aikana, kisoja ei ollenkaan, oma asenne huono ja epävarma, edessä ekat 3-luokan kisat. Siis loistava yhdistelmä lähtä kisoihin... Ja sehän meni juuri niin hyvin kun noista asetelmista kuvitella saattaa.. Tuomarina oli Minna Räsänen. Hyppyradalla aloitettiin ja ihan kamalaa pyöritystä koko alku rata. Radan kävelystä tulin jo valmiiksi luovuttaneena ja ratahan meni sillä asenteella just niin hyvin kun kuvitella voi. Peetu ei oikeastaan kuunnellu minua ollenkaan ja meni minne sattuu eli HYL. Pätkittäin ihan hyvää menoa, mutta ei mitään järkeä siinä ollu.   Agiradan kävelystä samoilla fiiliksillä ulos ja tulos taas sen mukainen eli HYL. Taas välillä ok, pätkiä mutta yleisesti ottaen huono. Olin oikeasti jo valmis heittämään hanskat naulaan ratojen jälkeen, kolmannelle ilmoitetulle radalle en edes startannut. Seuraavana päivänä Peetu ontui ja löysin pienen nirhauman sen toisen etutassun anturoiden välistä ja prinsessalle se riittää. Luulen, että osa edellisen päivän haluttomuudesta johtui nirhaumasta ja osa mun huonosta asenteesta. Tuo koira ei tasan tarkkaan anna mitään ilmaiseksi ja se mun täytyy muistaa. Pitää oma asenne hyvänä ja lippu korkealla, tuo koira reagoi mun olotilaan niin pirun herkästi. Mutta näin loisteliaasti alkoi meidän taival 3-luokassa... Radatkin on kyllä videoitu, mutta jääköön ne tietokoneen uumeniin toistaiseksi.. Kannustajista kuitenkin kuva

Maanantaina 4.7. työpäivän jälkeen hakemaan Molly ja Peetu, pikavauhtia tallin kautta hakemaan valttikortti Ricoa. Suunnattiin Purinalle, jossa oli luvassa yksi 1-luokan startti. Starttasin Ricon kanssa myös mölliradan ensin. On se vaan hauskaa juosta koiran kanssa, joka on valmis kun partiolainen.. Virallinen rata meni ihan kivasti. Otin HYLyn keinulta, koska Rico kurvasi mun kautta keinulle jolloin ylösmenolta tuli virhe. Korjasin virheen ottamalla keinun uudestaan. Onneksi korjasin, sillä vika rima tippui eli ei olisi ollut nolla rata kuitenkaan. Molly pääsi myös starttaamaan mölliradalla ja se oli taas niin tärkeänä kun pääsi radalle. Se pinkoi minkä tapeista pääsi ja sijoittui hienosti 3.  Kuvatodisteita ei tältä reissulta olle kun olin yksin liikenteessä.

Tänään oli vuorossa agirodun joukkueviesti. X-Terrors joukkueessa juoksi koko tappitiimi, Molly, Peetu ja Zorro. Lisäksi menossa oli mukana Marjut ja Vimma. Kaikilla enemmän ja vähemmän hyvin vähänlaista tai olematonta treenausta ja taas ihan paahtavan kuuma.. Eli päätettiin koko porukan voimin pitää vaan hauskaa. Molly ja Peetu järjestivät hauskaa jo hieman ennen omaa suoritustaan... Lähdettiin katsomaan seurakavereiden kisa ja jätin Mollyn ja Peetun kevythäkkiin niin kun olin jo päivän aikana tehnyt muutaman kerran. Sanoin vielä lähteissä, että kyllä ne siellä pysyy kun ovat kahdelleen.. Kuuluisat viimeiset sanat!   Kisapaikalla oli 4 rataa vierekkäin ja me olimme katsomassa 4 radan reunalla eli kauimmaisella radalla. Hetken päästä kuulutuksessa sanotaan 1 radan luona ja radalla juoksevan kaksi samannäköistä karkulaista.. Kuuntelin kuulutuksia ihan hetken kunnes bongasin ratojen läpi Mollyn juoksevan siellä...  Jalat alle ja koiria kohti. Kun juoksin häkeille päin näin kun ratahenkilökunta yritti ottaa Mollya kiinni ja se juoksee hippulat vinkuen häkille ja livahtaa sinne takaisin mun edestä. Seuraavaksi kuulin, että Peetun oli joku katsomossa ottanut kiinni. Molly hihnaan ja Peetulle hihna mukaan. Puolessa välissä ratoja tuli täti vastaan, jolla oli tutunnäköinen karkulainen sylissä.. Eivät ilmeisesti olleet ehtineet saada suurta hämmennystä aikaan, huh! Se siitä häkkeilystä kisapaikoilla, ainakin kevarit saadaan unohtaa... Mutta, ehdittiin vielä katsomaan Mummojen ja Partojen radat ja valmistautua omaan suoritukseen. Mollyn kanssa startattiin ensimmäisenä meidän tiimistä ja se oli taas niin pätevä.  Hienolla nollaradalla maaliin. Mulla nopeasti hörppy vettä ja koiran vaihto. Peetun kanssa oltiin joukkueen viimeisiä ja sekin lähti hienosti menemään ja niin teki koko radan. Ja hitto vie, me juostiin kaikki nollaradat!  Oltiin ihan hurjan tyytyväisiä ja lähdettiin pakkailemaan autoa, kun ei kuitenkaan sijoitukseen uskallettu uskoa. Kuitenkin, niin vaan kävi että myös X-Terrorsin käskettiin valmistautumaan palkintojen jakoon... Vieläkään ei oikein uskottu, mentiin kentän puolelle odottamaan ja niin se oli X-Terrors sijoittui 3. Vähänkö oltiin iloisia!

Ratojen kuvauksesta kiitos Jasminille, löytyypi täältä. Niin se vaan viikon sisällä meininki voi olla monenlaista...  Huomenna jatketaan treenien merkeissä, katsotaan milloin seuraavat kisat.